kysy lisää meiltä:

VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT

Hanna Tarvainen
040 7511 166
hanna.tarvainen@yrittajat.fi

Osaamispiste
Tempo-hanke

  © Töissä täällä -kampanja 2019

Työn tekemiseen tarvittavat luvat

Työskennelläkseen Suomessa ulkomaalaisella henkilöllä on oltava oleskeluoikeus  Suomeen ja työnteko-oikeus. Se, millaisia lupia työntekijältä vaaditaan, riippuu mm. siitä onko kyseessä Euroopan unionin tai kolmannen maan kansalainen, asuuko hän Suomessa pysyvästi vai muuttaako hän Suomeen.

SUOMESSA ASUVAT ULKOMAALAISET
EU/ETA-alueelta tulevat
EU:n ulkopuolelta tulevat
Yrittäjät
VIISUMI
Suomessa asuvat ulkomaalaiset

Suomessa asuvan maahanmuuttajan oleskeluluvan peruste määrittelee työnteko-oikeuden ja mitä työtehtäviä työnteko-oikeus sisältää.
 

Henkilöllä on Suomessa rajoittamaton työnteko-oikeus, kun hänellä on:

  • Pysyvä oleskelulupa

  • Jatkuva oleskelulupa muulla kuin työnteon tai ammatinharjoittamisen perusteella kuten:

  • Turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella
    • Oleskelulupa yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella

    • Oleskelulupa paluumuuton perusteella

    • Suomen myöntämä pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa

  • Oleskelulupa perhesiteen perusteella

  • Oleskelulupa tilapäisen suojelun tai muun humanitaarisen maahanmuuton perusteella

  • Oleskelulupa ihmiskaupan uhrina

  • Oleskelulupa maasta poistamisen estymisen vuoksi

oleskelulupaoikeus

Työoikeus on merkitty oleskelulupakorttiin. Oleskelulupakortin merkinnät:

1. Lupa on voimassa korttiin merkityn ajan. Jos kyseessä on pysyvä oleskelulupa, kortissa on merkintä: PYSYVÄ/PERMANENT.

2.Lupatyyppi tai luvan peruste:

  • A = jatkuva oleskelulupa

  • B = tilapäinen oleskelulupa

  • P = pysyvä oleskelulupa

  • P-EU tai P-EY = pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa

3. Oleskelulupakortissa mainittu ulkomaalaislain pykälä kertoo työnteko-oikeuden laajuden

TTOL tarkoittaa työntekijän oleskelulupaa. Sen jälkeen luetellaan ammattialat, jolla luvanhaltija voi työskennellä.

 
 

Työnantajalla on velvollisuus varmistaa, onko ulkomaalaisella työntekijällä vaadittava työnteko-oikeus tai ettei hän tarvitse sellaista. Tarkastus on syytä tehdä aika ajoin, sillä osa työnteko-oikeuksista on määräaikaisia tai oikeus saattaa koskea vain määrättyä työtehtävää.

Maahanmuuttajan oleskeluluvan peruste ja kesto on merkitty hänen oleskelulupakorttiinsa, josta voi tarkastaa myös hänen työnteko-oikeutensa.

TURVAPAIKANHAKIJAT
TURVAPAIKANHAKIJAT

Turvapaikanhakijalla on oikeus tehdä ansiotyötä joko kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun hän on ilmoittanut poliisille tai rajavalvontaviranomaiselle hakevansa turvapaikkaa Suomesta.


· Raja on kolme kuukautta, jos hakija on esittänyt voimassa olevan passin tai muun matkustusasiakirjan tehdessään turvapaikkahakemuksen.

· Raja on kuusi kuukautta, jos hakija ei ole esittänyt matkustusasiakirjaa


Jos hakijan työnteko on jatkuvaa, hän voi hakea oleskelulupaa työnteon perusteella.

Lisätietoja >>

Työnantaja voi tarkastaa turvapaikanhakijan oikeuden tehdä ansiotyötä maahanmuuttovirastosta. Tarkastuksen voi tehdä puhelimitse.

Työnantajan palvelunumero >>

Kansainvälisten opiskelijoiden
oikeus tehdä työtä

Opiskelua varten myönnetyllä oleskeluluvalla opiskelija voi tehdä rajoituksetta ansiotyönä tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai lopputyötä. Varsinaisten opetuslukukausien aikana opiskelija voi tehdä ansiotyötä osa-aikaisesti, keskimäärin 25 tuntia viikossa.

 

Työtuntimäärää viikkotasolla ei ole rajoitettu, vaan rajoitus koskee lukukauden ajanjaksoa, jolloin opiskelija voi jaksottaa työnteon kulloisenkin tilanteen mukaan. Loma-aikoina, eli kesä- ja joululomilla, opiskelija voi tehdä ansiotyötä kokopäiväisesti ilman tuntirajoituksia.

Koska oppisopimus perustuu työsopimukseen osapuolten välillä, oppisopimuskoulutukseen ei myönnetä oleskelulupaa opiskelun perusteella.

 

Jos kysymys ei ole laissa määritellystä kolmansien maiden kansalaisten työstä tai työharjoittelusta, tarvitsee oppisopimuskoulutukseen tuleva  Työntekijän oleskeluluvan.

 
 
TURVAPAIKANHAKIJAT
EU/eta-alueen kansalaisten oleskelu
ja työnteko-oikeus

Euroopan unionin (EU) sekä Islannin, Norjan, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisilla eivät tarvitse erillistä oleskelulupaa Suomeen ja heillä on työnteko-oikeus heti maahan saavuttuaan.  

 

Tämä koskee kaikkia työntekijänä, elinkeinonharjoittajana tai lähetettynä työntekijänä työvoiman vuokraussopimuksen tai alihankintasopimuksen perusteella Suomeen tulevia EU/ETA-alueen kansalaisia.

 

Koska työnteko-oikeus perustuu kansalaisuuteen, joten asuminen EU-valtion alueella ei anna suoraan työnteko-oikeutta Suomessa. Siksi on muistettava, että EU-valtion alueella saattaa asua kansalaisuudettomia tai EU/ETA-alueen ulkopuolisten valtioiden kansalaisia, joita työnteko-oikeus ei koske.

rekisteröityminen

Jos EU/ETA-maan kansalaisen oleskelu Suomessa kestää yli kolme kuukautta, henkilön tulee rekisteröidä oleskeluoikeutensa Suomessa.

 

Pohjoismaiden kansalaiset rekisteröivät oleskeluoikeutensa maistraatissa. Muiden EU/ETA-maiden kansalaisten rekisteröinnin hoitaa Maahanmuuttovirasto.  

Rekisteröinnin voi tehdä myös
sähköisesti >>

Rekisteröinnin yhteydessä henkilö saa suomalaisen henkilötunnuksen. 


Lue lisää >>

 
 

HUOM! Ison-Britannian kansalaisten on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa viimeistään 29.3.2019, jotta oleskeluoikeus jatkuu erillislain mukaisesti, mikäli Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta. Valmistelussa olevan erillislain mukaan Suomessa nyt asuvat britit saisivat oikeuden jatkaa oleskeluaan ja asumistaan Suomessa ilman erillisiä toimenpiteitä tietyn määräajan, jos ovat rekisteröineet EU-oleskeluoikeutensa. Jos rekisteröinti puuttuu ja Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta 29.3.2019, päättyy EU-oleskeluoikeus tuohon päivään.

 

Ison-Britannian kansalaiset ovat 30.3.2019 alkaen kolmannen maan kansalaisia. Mikäli EU:n ja Britannian välillä toteutuu viisumivapaus, Suomessa oleskelu jatkuisi laillisesti vielä 90 päivän ajan. Mahdollisen viisumivapaan oleskeluajan jälkeen Ison-Britannian kansalaisten oleskeluoikeus päättyy erillislain mukaan niiltä, jotka eivät ole rekisteröityneet. Silloin oleskelu muuttuu laittomaksi ja laillinen oleskelu edellyttää oleskelulupahakemuksen jättämistä. Luvan saaminen ei ole automaattista.

EU/eta-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisten oleskelu
ja työnteko-oikeus

EU/ETA alueen ulkopuolisten maiden eli kolmansien maiden kansalaiset tarvitsevat Suomessa työskennelläkseen Suomen valtion myöntämän oleskeluluvan.

 

Työnteko-oikeus voi olla oleskelulupaan perustuva rajoittamaton työnteko-oikeus tai työn luonteeseen tai työtehtäviin perustuva rajoitettu työnteko-oikeus.  

 

Oleskeluluvan peruste määrittää työnteko-oikeuden ja sallitun työn luonteen ja määrän/keston.

TURVAPAIKANHAKIJAT
yrityksen sisäiset siirrot

Myös henkilön, joka tulee Suomeen yrityksen tai yritysryhmän sisäisenä siirtona (ICT) johtajaksi, asiantuntijaksi tai harjoittelijaksi ja henkilöllä on kyseisen tehtävän edellyttämä pätevyys ja koulutus,  on haettava Maahanmuuttovirastosta oleskelulupaa. Jos henkilöllä on toisen EU-valtion myöntämä ICT-oleskelulupa sisäisen siirron perusteella, hän voi hakea liikkuvaa ICT-oleskelulupaa (Mobile ICT) Maahanmuuttovirastolta.

Lisätietoja>>

 

Kun yritys tekee sopimuksen työvoiman vuokraamisesta tai alihankinnasta kolmannessa maassa sijaitsevan yrityksen kanssa, ulkomaalainen työntekijä (lukuun ottamatta EU-kansalaiset) tarvitsee tällöin pääsääntöisesti työntekijän oleskeluluvan.

 
 
Työntekijän oleskelulupa ja sen hakeminen

Työnhakijan tulee hakea työntekijän oleskelulupaa Suomeen itse ennen työn aloittamista. Hakemus jätetään ulkomailla Suomen edustustoon. Mikäli oleskelulupaa haetaan Suomessa, jätetään hakemus Maahanmuuttoviraston palvelupisteeseen. Työnantaja ei voi hakea oleskelulupaa työntekijän puolesta. Työnantajan velvollisuus on toimittaa oleskeluluvan hakemuksen liitteeksi tiedot hakijan työsuhteen ehdoista.

 

Oleskelulupahakemuksen voi jättää myös sähköisesti >>

Sekä oleskelu- että jatkolupahakemukseen tarvitaan aluejaon mukaisen TE-toimiston osapäätös. Lopullisen päätöksen lupahakemukseen tekee Maahanmuuttovirasto. TE-toimisto tekee osapäätöksen oleskeluluvasta kokonaisharkinnan perusteella, jossa arvioidaan työvoiman saatavuutta, työsuhteen ehtoja sekä työnantajan ja työntekijän edellytyksiä. TE-toimisto voi edellyttää työpaikan ilmoittamista avoimeksi omalla TE-palvelut-sivustolla ja Euroopan maiden välillä työpaikkailmoituksia välittävässä EURES- palvelussa. Mikäli TE-toimisto arvioi, että työvoimaa on kohtuullisessa ajassa saatavissa muutoinkin, ei työntekijän oleskeluluvan myöntämiselle ole perusteita. Työnantaja voi hakea maksutonta ennakkotietoa työntekijän oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä. Tätä haetaan työ- ja elinkeinoministeriön lomakkeella TEM 0.54. Ennakkotieto ei kuitenkaan sido TE-toimiston harkintaa osapäätöksestä. TE-toimisto varmistaa myös, että työntekijän toimeentulo on turvattu ansiotyöstä saatavalla palkalla. Käytännössä tämä edellyttää kokoaikaista työsuhdetta.

Oleskelulupa työn perusteella myönnetään yleensä työsuhteen ajaksi, mutta enintään neljäksi vuodeksi. Jos työ jatkuu oleskeluluvan voimassaoloaikaa pidempään, työntekijän on haettava jatkolupaa. Jatkolupaa aiemmin myönnettyyn oleskelulupaan haetaan Suomessa Maahanmuuttovirastolta.

 

Jatkolupaa tulee hakea myös, jos

  • vaihtaa työpaikkaa oleskeluluvan  voimassaolon aikana ja uusi työpaikkasi on eri toimialalla kuin työpaikka, jonka perusteella edellinen oleskelulupa on myönnetty

  • on saanut toisen työpaikan sen työpaikan lisäksi, jonka perusteella henkilölle on jo myönnetty lupa, joka on vielä voimassa.
     

Mikäli työ säilyy samana, jatkolupa haetaan samalla lomakkeella kuin ensimmäistä oleskelulupaa. Kun jatkolupaa haetaan uuden työtehtävän perusteella, se pitää mahdollisesti hakea eri hakemuksella kuin edellistä oleskelulupaa haettaessa.

 

Työnteko jatkolupahakemuksen käsittelyn aikana:

  • Jos uusi työtehtäväsi on eri toimialalla, ei useimmiten saa jatkaa työntekoa hakemuksen käsittelyn aikana.

  • Jos jatkolupaa on haettu ajoissa ja työnantaja tai ammattiala pysyy samana, työntekoa voi jatkaa normaalisti kunnes uuden hakemuksen johdosta on myönnetty oleskelulupa tai kielteinen päätös on tullut lainvoimaiseksi.

  • Jos jatkolupahakemus on tehty vasta sen jälkeen, kun oleskeluluvan voimassaolo on päättynyt, työntekoa ei saa jatkaa ennen kuin työnteko-oikeus alkaa ja uusi lupa on myönnetty.

  • Lue lisää työnteko-oiekudesta jatkoluvan käsittelyn aikana

 

Huomaa, että jatkolupaa ei voi saada au pair -työn, työharjoittelun, yrityksen sisäisen siirron tai työloman perusteella. Jatkolupaa voi kuitenkin hakea, jos on jokin muu peruste oleskella Suomessa.

 

Jos ulkomaalaisen työnteko-oikeus perustuu muuhun oleskelulupaan kuin työntekijän oleskelulupaan ja jatko-oleskelulupahakemus on tehty aikaisemman oleskeluluvan voimassa ollessa, työnteko-oikeus jatkuu aikaisemman luvan mukaisena, kunnes uuden hakemuksen johdosta on myönnetty oleskelulupa tai kielteinen päätös on tullut lainvoimaiseksi.

 
Oikeus työntekoon
ilman oleskelulupaa
erityistilanteissa

Ulkomaalainen voi tehdä ansiotyötä Suomessa ilman oleskelulupaa, jos työtä tehdään kutsun tai sopimuksen perusteella enintään 90 päivää ja kyseessä on esimerkiksi tulkin, opettajan, asiantuntijan, ammattitaiteilijan, -valmentajan, -urheilijan tai heitä avustavan henkilökunnan työ. Saman säädöksen perusteella oleskelulupaa ei tarvita, jos tutkija saapuu työskentelemään Suomeen tieteelliseen tutkimushankkeeseen.

 

Tätä oikeutta tehdä työtä ilman oleskelulupaa sovelletaan myös merimiehiin, ulkomaisessa omistuksessa tai hallinnassa olevan moottoriajoneuvon kuljettajiin sekä toisessa EU/ETA-valtiossa toimivan yrityksen työntekijöihin, jotka tulevat Suomeen tekemään tilapäistä hankinta- ja alihankintatyötä. Tällöin lisäedellytyksenä on, että työntekijällä on kyseisessä valtiossa oleskeluun ja työntekoon oikeuttavat luvat, jotka ovat voimassa työn päätyttyä Suomessa.

TURVAPAIKANHAKIJAT
Sininen kortti
(blue european Labour card)

Sininen kortti  on koulutetuille ja ammattitaitoisille henkilöille tarkoitettu työlupa Euroopan alueella. Kortti käy työluvaksi melkein kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa poislukien Tanska, Iso-Britannia ja Irlanti, jotka eivät hyväksy korttia. Blue Card antaa Euroopan Unionin ulkopuolella asuville mahdollisuuden anoa työlupaa Unionin alueelle. Kortti myönnetään kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen se on uusittavissa. Blue Cardin haltija voi saada työluvan myös toisesta EU-maasta.

Lue lisää >>

KOLMANNEN MAAN KANSALAINEN eu/eta-maassa toimivan yrityksen palveluksessa 

Työntekijän oleskelulupaa ei tarvita, jos työntekijällä on työn tekemiseen ja oleskeluun oikeuttava lupa siinä EU/ETA-maassa, mistä työntekijä on lähetetty Suomeen ja tämä lupa on vielä voimassa myös työn päätyttyä Suomessa. Tämä koskee henkilöitä, joilla ei ole kansallisuutta EU/ETA-alueen valtiossa, mutta työskentelevät vakituisesti EU/ETA-alueella toimivassa yrityksessä ja yritys lähettää työntekijänsä tilapäisesti työskentelemään aliurakointi- tai urakointi työhön Suomeen.

Huom!  Lähetettynä työntekijänä voi työskennellä Suomessa enintään kaksi vuotta. Määräajan ylittyessä sovelletaan yleisiä työntekemisoikeuteen sovellettavia määräyksiä (Katso: Työn tekemiseen tarvittavat luvat)

 
 
 
Yrittäjän oleskelulupa

Muut kuin EU-kansalaiset tai heihin rinnastettavat tarvitsevat yrittäjän oleskeluluvan harjoittaakseen ammattia tai elinkeinoa Suomessa. Yrittäjäksi katsotaan:​

  • Toiminimi

  • Avoimen yhtiön yhtiömies

  • Kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies

  • Osakeyhtiössä johtavassa asemassa (toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen) työskentelevä osakas
     

Yrittäjän oleskeluluvan saaminen edellyttää työskentelyä yrityksessä. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien pitää rekisteröidä yritystoiminta Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin ennen yrittäjän oleskeluluvan hakemista. Yrittäjänä Suomeen saapuvan ulkomaalaisen on yleensä haettava yrittäjän oleskelulupaa ennen maahantuloa Suomen edustustolta. Poikkeuksellisesti lupaa voidaan hakea Suomessa, jolloin hakemus jätetään Maahanmuuttovirastolle. Myös jatkolupa haetaan Maahanmuuttovirastolta. Yrittäjän oleskelulupahakemus löytyy Maahanmuuttoviraston Internet-sivuilta >>

Lomakkeen saa Suomessa myös poliisilta ja ulkomailla Suomen edustustoista. Hakemukseen tarvitaan liitteeksi:

• Yksityiskohtainen selvitys yrityksen toimintaideasta, toimintamuodosta ja toimintasuunnitelma

• Liikevaihtoennuste (laskelmat kolmelle seuraavalle vuodelle)

• Selvitys toimitiloista (vuokrasopimus tms. liitteeksi)

• Todistus yrityksen toimintaan käytettävissä olevista varoista

• Todistus ammatin- tai elinkeinonharjoittajan ammattipätevyydestä

• Selvitys hakijan toimeentulosta

• Selvitys yritystoiminnan työllistävästä vaikutuksesta

• Yrityksen kaupparekisteriote

• Kopio passista

Kun hakemus jätetään vireille, siitä on samalla maksettava käsittelymaksu.

Elinkeinotoimintaa varten myönnettävä oleskelulupa edellyttää, että yrittäjän toimeentulo on turvattu. Hänen tulee saada toiminnan voitosta tai nostetusta palkasta sellainen säännöllinen toimeentulo, että se oleskeluluvan voimassaoloaikana ylittää toimeentulotuen perusosan alarajan.

Ensimmäisen yrittäjän oleskeluluvan myöntää Maahanmuuttovirasto. Päätökseen vaikuttavat TE-toimiston osapäätös elinkeinotoiminnan edellytyksistä ja toimeentulon riittävyydestä sekä se, että täyttyvätkö muut edellytykset Suomessa oleskelulle. Luvan saamisen edellytyksenä on toiminnan kannattavuus, jota arvioidaan erilaisten selvitysten, kuten liiketoimintasuunnitelman tai sitovien esisopimusten sekä rahoituksen perusteella. Harkinnan suorittaa Uudenmaan TE-toimisto

Lue myös:

Nämä ovat poimintoja

Ulkomaalaisen urakka –oppaasta, joka julkaistiin kesällä 2019.

Startup-yrittäjä

Suomeen tulevan startup-yrittäjän maahantuloa on helpotettu erityisesti kasvuyrittäjille tarkoitetulla startup-oleskeluluvalla. Lupa on tarkoitettu Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien innovatiivisen startup-yrityksen perustajille. Luvan saamisen edellytyksenä on Innovaatiokeskus Business Finlandilta saatu myönteinen lausunto. Lupaa haetaan konkreettisen liiketoimintasuunnitelman perusteella. Yrittäjän tulee myös yleensä rekisteröidä yritystoimintansa Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin ennen luvan myöntämistä.

Lisätietoja:

Business Finland >>

Maahanmuuttovirasto >>

Finlex >>

Viisumi suomeen

Ulkomaalainen saattaa tarvita viisumin tullakseen Suomeen. Viisumi on maahantulolupa, joka myönnetään lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään 90 päivää kestävää oleskelua varten.


Lisätietoa viisumin hakemiseen >>

 

Viisumihakemukseen liitetään normaalien viisumihakemusliitteiden lisäksi:

 

1. Voimassa oleva työsopimus tai sitova työtarjous, joka koskee kausityön tekemistä Suomeen sijoittautuneelle työnantajalle ja josta tulee ilmetä:

a) Työpaikka ja työn luonne

b) Työsuhteen kesto

c) Palkka

d) Työtunnit per viikko tai kuukausi

e) Mahdollisen palkallisen loman pituus

f) Muut merkitykselliset työehdot

g) Työsuhteen alkamispäivä

 

2. Selvitys asianmukaisesta majoituksesta

 

3. Työnantajan allekirjoittama vakuutustodistus

Kausityö ja viisumi

Kausityöhön Suomeen tulevien on hankittava sitä varten lupa. Kausityöllä tarkoitetaan työtä maatalouden ja matkailun alalla, jota tehdään tiettyinä vuodenaikoina. Kausityön kesto voi enimmillään olla yhdeksän kuukautta.

 

Lisätietoa >>

Alle kolmeksi kuukaudeksi töihin tulevat:

3–6 kuukaudeksi töihin tulevat:

  • Hae kausityölupaa Maahanmuuttoviranomaiselta
     

6–9 kuukaudeksi töihin tulevat:

  • Hae kausityölupaa Maahanmuuttovirastolta. Päätöksentekoon kuuluu kaksi vaihetta: työ- ja elinkeinotoimisto tekee ensin osapäätöksen ja sen jälkeen Maahanmuuttovirasto käsittelee hakemuksen ja tekee päätöksen.

  • Myönnettävän luvan pituuden määrittää työsuhteen kesto