kysy lisää meiltä:

VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT

Hanna Tarvainen
040 7511 166
hanna.tarvainen@yrittajat.fi

Osaamispiste
Tempo-hanke

  © Töissä täällä -kampanja 2019

Ulkomaalainen suomalaisella
työpaikalla

Ulkomaisen työntekijän työsuhteessa on noudatettava Suomen työlainsäädäntöä ja voimassa olevia yleissitovia työehtosopimuksia kuten suomalaisenkin työntekijän. Työnantajan tulee myös varmistua, että muut Suomen lainsäädännön mukaiset edellytykset kuten työturvallisuuteen ja työterveyshuoltoon liittyvät edellytykset toteutuvat.

Suomen työlainsäädäntö on pääosin pakottavaa oikeutta, josta ei ole mahdollista poiketa työnantajan ja työntekijän kesken tehdyllä sopimuksella. Puitteet työelämän säännöille perustuvat kansalliseen työ- ja sosiaalilainsäädäntöön. Tämän ohella käytännön työelämää säädellään hyvin pitkälle työehtosopimuksilla. Lähtökohtaisesti työehtosopimusten määräyksistä on mahdollista poiketa vain työntekijän kannalta edullisemmalla tavalla (niin kutsuttu edullisemmuussääntö). 

 

Eri alojen työehtosopimusten yleissitovuuden voi varmistaa täältä >>

Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue neuvoo työnantajia ja työntekijöitä työlainsäädännön ja työehtosopimusten soveltamisessa >>

työehdot ja selvitysvelvollisuus
Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttamisvelvoitteet
Ulkomaalaisen työntekijän
verotus Suomessa
Tulorekisteri ja valvontavelvollisuus
Ulkomaalaiseen työntekijään
sovellettavat työehdot ja
työnantajan selvitysvelvollisuus

Ulkomaalaislain mukaan työnantajalla, jolla on palveluksessaan ulkomaista työvoimaa, on velvollisuus varmistaa työntekijän oikeus työntekoon Suomessa. Tämä tarkoittaa, että ulkomaalaisella työntekijällä on työntekijän oleskelulupa tai muu oikeus työntekoon Suomessa tai että hän ei sellaista tarvitse. Työnteko-oikeutta koskevat tiedot tulee säilyttää työpaikalla.

Työnantajan säilytettäviksi määrätyistä tiedoista tulee käydä ilmi:

  • Ulkomaalaisen työntekijän henkilötiedot

  • Työntekijän kansalaisuus

  • Työntekijän työnteko-oikeuden peruste.
     

Tiedot pitää säilyttää neljä vuotta ulkomaalaisen työntekijän työsuhteen päättymisestä. Tietojen säilyttämisvelvollisuus ei kuitenkaan koske lähetettyjä työntekijöitä käyttävää toimeksiantajaa.

 

Työnantajaa koskevat lisäksi seuraavat velvollisuudet:

  • Työpaikan luottamushenkilöille pitää ilmoittaa ulkomaalaisen nimi sekä sovellettava työehtosopimus

  • Työnantajan pitää varmistaa, että ulkomaalaisen työntekijän työnteon keskeiset ehdot ovat voimassa olevien säännösten ja alalle sovellettavan työehtosopimuksen mukaiset

  • Mikäli alalla ei ole sovellettavaa työehtosopimusta, on työehtojen vastattava vastaavissa tehtävissä toimiviin työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä
     

Ulkomaalaislain mukaan työnantajaa koskee myös velvollisuus ilmoittaa määrättyjä tietoja työhön otetusta ulkomaalaisesta työntekijästä TE-toimistoon.

Työnteon keskeiset ehdot pitävät sisällään vähintään seuraavat tiedot:

  • Työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka

  • Työnteon alkamisajankohta

  • Koeaika

  • Suorittamispaikka

  • Työtehtävät

  • Sovellettava työehtosopimus

  • Palkan määräytymisperuste

  • Palkan määrä

  • Palkanmaksukausi

  • Säännöllinen työaika

  • Vuosiloman määräytyminen

  • Irtisanomisaikaa koskevat ehdot

Jos kyseessä on määräaikainen työsuhde, on lisäksi aina kirjattava määräaikaisuuden peruste sekä työsopimuksen päättymisaika tai arvioitu päättymisaika.

 

Ilmoitusvelvoite soveltuu myös alihankintaa tai vuokratyötä käyttävään tilaajaan. Tiedot voi ilmoittaa TE-toimiston sähköiseen palveluun >>

Työturvallisuusvelvoitteet

Työnantajan työturvallisuusvelvoitteet koskevat ulkomaista työvoimaa samalla tavoin kuin suomalaista työvoimaa riippumatta siitä, onko kyse työsuhteessa oleva, vuokrattu tai alihankintatyövoima. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden työturvallisuudesta ja työterveydestä. Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

Erityisesti on otettava huomioon työturvallisuuslain 3 §, joka koskee vuokratyötä. Ulkomaisen vuokratyövoiman suhteen on syytä muistaa, että työn tilaajalla on erityinen velvollisuus perehdyttää työntekijä asiallisesti työhönsä ja työpaikan olosuhteisiin sekä työsuojelutoimiin ja pidettävä huolta näitä asioita koskevasta riittävästä tiedottamisesta ja opastuksesta.

Työn tilaajan on myös ennen työn aloittamista tarkasti määriteltävä vuokratyön edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet ja ilmoitettava ne vuokratyöntekijän työnantajalle.

Työturvallisuuslakia sovelletaan myös työpaikalla tapahtuvaan alihankintaan työturvallisuuslain 7 §:n mukaisesti.

Työnantajan pitää myös valvoa työympäristöä, työturvallisuutta sekä toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan pitää joka tapauksessa huolehtia siitä, että työolosuhteet ovat Suomen työturvallisuusmääräysten mukaiset.

 
 
Työntekijän velvollisuudet ja
oikeus työstä pidättäytymiseen

Työntekijän on noudatettava työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita sekä noudatettava työn ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä, huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on myös huolehdittava osaltaan niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

 

Jokaisella on velvollisuus kertoa eteenpäin huomaamansa vaaratekijät työympäristössä. Jos se on turvallisesti mahdollista, on jokaisen velvollisuus poistaa vaara itse. Sen jälkeen on kerrottava asiasta esimiehelle tai tilaajan yhteyshenkilölle. Tällä tavoin voidaan välttää tapaturman sattuminen muille henkilöille.

Työntekijällä on oikeus pidättäytyä sellaisen työn tekemisestä, josta aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän tai muiden työntekijöiden terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle viipymättä.

Turvallinen ja terveellinen työympäristö on jokaisen työntekijän perusoikeus, joka tukee myös työn tekemistä ja henkilökunnan hyvinvointia.

 
Pääurakoitsijan velvollisuudet
yhteisellä rakennustyömaalla

Pääurakoitsijan asemassa olevan työnantajan tai pääurakoitsijan puuttuessa rakennushanketta johtavan tai valvovan rakennuttajan on huolehdittava tiedottamiseen ja yhteistoimintaan liittyvistä velvoitteista sekä siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville tai työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille.

Yhteistä rakennustyömaata johtavan tai valvovan rakennuttajan on tekemissään sopimuksissa tai muutoin käytettävissään olevin keinoin huolehdittava siitä, että jokaisella siellä työskentelevällä on työmaalla liikkuessaan näkyvillä henkilön kuvallinen tunnistekortti. Kortissa tulee olla näkyvissä henkilökohtainen veronumerorekisteriin merkitty veronumero sekä työnantajan nimi ja yrityksen y-tunnus. Tunnistekortista on käytävä ilmi, onko työmaalla työskentelevä työsuhteessa oleva työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja.

Luettelo yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä

Pääurakoitsijan tai vastaavan on pidettävä työturvallisuuden varmistamiseksi ja valvontaa varten ajantasaista luetteloa yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista.

Turvallisuuden takaamiseksi työmaalla säilytettävässä luettelossa on mainittava:

1) Henkilön etu- ja sukunimi, syntymäaika ja veronumero

2) Työmaalla työskentelyn alkamis- ja päättymispäivämäärä

3) Työntekijän työnantajan nimi ja Y-tunnus tai sitä vastaava ulkomainen tunniste

4) Työntekijöiden lähettämisestä annetussa laissa tarkoitetun edustajan nimi ja yhteystiedot Suomessa

 
 
Itsenäisen työnsuorittajan velvollisuudet yhteisellä työpaikalla

Työturvallisuutta koskevan lainsäädännön määräykset koskevat yhteisellä työpaikalla soveltuvin osin myös itsenäistä työnsuorittajaa.

Erityisesti tällöin on huomioitava työsuojelulainsäädännön määräykset:

  • Työntekijän pätevyydestä, tarvittavista luvista ja vähimmäisiästä

  • Työssä käytettävistä koneista, työvälineistä, henkilönsuojaimista ja muista laitteista sekä niille suoritettaviksi säädetyistä käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksista

  • Vaarallisten aineiden käsittelystä, säilyttämisestä ja merkitsemisestä

  • Yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevän henkilön tunnisteesta


Itsenäisen työnsuorittajan on lisäksi noudatettava yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävältä työnantajalta saamiaan työpaikkaa koskevia turvallisuusohjeita.

 
Alakohtaiset työkortit ja passit

Eri työaloilla on olemassa lakisääteisiä passeja ja kortteja, jotka antavat luvan toimia ammatissa. Passien ja korttien suorittaminen vaatii usein koulutukseen osallistumisen, jonka päätteeksi suoritetaan varsinainen testi ja ne ovat yleensä maksullisia.

 

Oheisessa taulukossa on yleisimpiä alakohtaisia passeja ja kortteja. Alasta riippuen korttien tarve kannattaa tarkistaa aina erikseen.

Tekniikka

Työturvallisuuskortti

Henkilönostin-kortti

Kattotulityökortti

Märkätila-asentajakoulutus

Panostajan pätevyyskirjat

Sähkötyöturvallisuus

Tulityökortti

Asbestipurkutyö

Vesityökortti

TEKNIIKKA
 
Työterveys

Työterveyshuolto kuuluu kaikille työssä käyville työntekijöille työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Työnantajalla on velvollisuus järjestää kustannuksellaan palveluksessaan olevien työntekijöiden työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.

 

Lisätietoa:

 

Finlex >>

Työsuojelu >>

 
Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttamisvelvoitteet
 
 
 
Työeläkevakuutus

Ulkomaalaisen työskentely Suomessa vakuutetaan Suomen työeläkelakien mukaan heti työskentelyn aloittamisesta lukien. Eläketurvakeskus voi hakemuksesta myöntää vapautuksen ulkomaisen työnantajan vakuuttamisvelvollisuudesta.

 

Edellytyksenä vapauttamiselle on, että työnantaja on velvollinen järjestämään lähettämälleen työntekijälle Suomessa tehtävän työn ajalta kohtuullisen eläketurvan. Vapautus voidaan pääsääntöisesti myöntää enintään kahden vuoden ajaksi. Hakemus on saatavissa internetistä >>

Työntekijän sosiaaliturvamaksut

Sosiaaliturvasopimuksen tarkoituksena on sovittaa yhteen sopijamaiden sosiaaliturvajärjestelmät siten, että työntekijä kuuluu aina jommankumman maan sosiaaliturvan piiriin.

EU:n sosiaaliturva-asetus 1408/71 sisältää säännöstön, jota voidaan luonnehtia monenväliseksi sosiaaliturvasopimukseksi. EU:n sosiaaliturva-asetus koskee EU:n jäsenmaita sekä ETA-sopimuksen perusteella Islantia, Norjaa ja Liechtensteinia. EU:n ja Sveitsin välillä on myös sovittu EU:n sosiaaliturva-asetuksen soveltamisesta. Suomella on tämän lisäksi kahdenkeskisiä sosiaaliturvasopimuksia Israelin, Kanadan ja Quebecin sekä USA:n kanssa.

Mikäli työntekijä tulee Suomeen työskentelemään jostakin edellä mainitusta sosiaaliturvasopimusmaasta, sosiaaliturvan lainvalinta ratkaistaan ao. sosiaaliturvasopimuksen lainvalintaa koskevien määräysten perusteella.

Sosiaaliturvasopimusten pääperiaate on, että työntekijä vakuutetaan siinä maassa, jossa hän työskentelee. Lainvalinta koskee aina sekä työskentely- että asumisperusteista sosiaaliturvaa.

Jos Suomessa työskentelevä ulkomaalainen tulee muusta kuin sosiaaliturvamaasta, ratkaistaan sosiaaliturvan etuuksien maksaminen ja turvan järjestämisvelvollisuus kunkin lain soveltamisalaa koskevan säännöksen perusteella.

TURVAPAIKANHAKIJAT
Tapaturmavakuutus

Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset työntekijät vakuutetaan pääsääntöisesti tapaturman ja ammattitaudin varalta Suomen tapaturmavakuutuslain mukaan heti työn aloittamisesta lukien.

Mikäli ulkomainen työnantaja on kotimaastaan palkannut työntekijän Suomessa tehtävää tilapäistä työtä varten, voidaan vakuuttamisvelvollisuudesta poiketa. Edellytyksenä vakuutusvelvollisuudesta vapauttamiselle on lisäksi, että työntekijä kuuluu kotimaansa sosiaaliturvan piiriin.

Vapauttaminen tulee kysymykseen esimerkiksi tilanteissa, joissa ulkomainen koneen toimittaja lähettää asentajansa asentamaan konetta tilaajalle Suomeen. Tapaturmavakuutusturva järjestetään tällöin yksinomaan työnantajan ja työntekijän kotimaasta. Koska kaikissa valtioissa ei ole pakollista tapaturmavakuuttamista, voi Suomeen lähetetty työntekijä olla puutteellisesti vakuutettu. Tämän vuoksi tilaajan on syytä varmistaa, että ulkomaiset työntekijät kuuluvat riittävän tapaturmavakuutuksen piiriin.

Yrittäjän sosiaaliturva

Toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä tuleva yrittäjä kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin, kun hän on harjoittanut yritystoimintaa vähintään neljän kuukauden ajan ja ottanut Suomessa yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL).

 

Muista maista Suomeen muuttanut yrittäjä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, kun muutto katsotaan vakituiseksi. Alun perin tilapäisesti Suomeen muuttanut yrittäjä kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin siitä lähtien, kun oleskelu muuttuu vakinaiseksi.

Työttömyysvakuutus

Työnantaja on velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusmaksua 17–65-vuotiaista työntekijöistä. Maksu sisältää sekä työnantajan että työntekijän maksuosuuden.

 

Työnantaja pidättää työntekijän osuuden palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksun määrä perustuu työntekijöille maksettavan palkan määrään ja se vahvistetaan vuosittain.

 
 
 
Ulkomaalaisen työntekijän
verotus Suomessa
 

Ulkomaalainen työntekijä voi olla Suomessa joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen. Yleisesti verovelvolliset maksavat veroa Suomeen sekä Suomessa että ulkomailta saamastaan tulosta. Rajoitetusti verovelvollinen maksaa veroa Suomeen vain  Suomesta saamastaan tulosta. Verotusta säätelevät myös kansainväliset verosopimukset, jotka työnantaja tulee tulee huomioida.

Yleisesti verovelvollinen työntekijä

Jos ulkomailta Suomeen tullut henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, hän maksaa palkasta veroa Suomeen. Sillä ei ole lähtökohtaisesti merkitystä, onko työnantajana suomalainen vai ulkomainen yritys. Yleisesti verovelvollisia ovat kaikki Suomessa asuvat henkilöt,  joilla on Suomessa pääasiallinen asunto tai koti. Tämän lisäksi yleisesti verovelvollisia ovat ne ulkomailla asuvat henkilöt, jotka yhtäjaksoisesti oleskelevat Suomessa yli kuusi kuukautta. Jos henkilö ei asu Suomessa, hän on täällä rajoitetusti verovelvollinen.

 

Suomeen yhtäjaksoisesti yli kuuden kuukauden ajaksi tulevia ulkomaalaisia verotetaan kuten Suomessa pysyvästi asuvia. Työnantaja pidättää palkasta palkansaajan verokorttiin merkityn prosentin mukaisen ennakonpidätyksen. Jos palkansaaja ei toimita verokorttiaan, ennakonpidätys suoritetaan 60 prosentin suuruisena. Ennakonpidätyksen lisäksi työntekijän palkasta pidätetään työntekijän työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu sekä sairausvakuutusmaksu.

Suomessa yleisesti verovelvollisen työntekijän on annettava työskentelyvuoden päätyttyä veroilmoitus Suomeen, minkä perusteella toimitetaan lopullinen verotus.  Verohallinto lähettää työntekijälle seuraavan vuoden keväällä esitäytetyn veroilmoituksen, jonka tiedot pitää tarkistaa ja korjata mahdolliset virheet ja puutteet. Korjaukset voi tehdä sähköisesti verohallinnon sivuilla (www.vero.fi) tai esitäytetylle veroilmoitukselle, joka palautetaan Suomen Verohallinnolle. Saamiensa tietojen pohjalta, verohallinto tekee lopullisen verotuspäätöksen ja lähettää sen työntekijän ilmoittamaan osoitteeseen.

 

Tiedonkulun turvaamiseksi on ehdottoman tärkeää, että työntekijä ilmoittaa osoitetietonsa sekä mahdollisen osoitteenmuutoksensa väestötietojärjestelmään tai Suomen Verohallinnolle myös ulkomailla asumisen osalta.

Verovelvollisuusasemasta löytyy lisätietoa:  

Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus >>

 
Rajoitetusti verovelvollisen
työntekijän verotus

Rajoitetusti verovelvollinen maksaa veroa Suomeen vain Suomessa tekemästään työstä saadusta tulosta. Tämän lisäksi työntekijän asuinvaltio verottaa henkilöä oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaan. Näin syntyvä kaksinkertainen verotus poistetaan asuinvaltiossa verosopimuksen tai kansallisen lainsäädännön mukaan.

Rajoitetusti verovelvollisen täytyy hakea verokortti Suomen verottajalta

Rajoitetusti verovelvollinen, jonka ulkomaalaisella työnantajalla on kiinteä toimipaikka Suomessa, maksaa Suomeen vaihtoehtoisesti:  
 

  • lähdeveron tai

  • verovelvollisen hakemuksesta progressiivisen ansiotulon veron kuten Suomessa asuvat.
     

Lähdevero on lopullinen vero, jonka palkan maksaja perii palkan maksamisen yhteydessä. Lähdevero on 35 % palkan ja luontoisetujen yhteismäärästä. Tästä yhteismäärästä saa tehdä lähdetulovähennyksen, joka on 510 euroa kuukaudessa tai 17 euroa päivässä alle kuukauden ajalta kertyneestä tulosta. Vähennyksen saaminen edellyttää palkansaajan lähdeverokorttia. Palkansaaja voi hakea lähdeverokorttia Verohallinnolta. Lähdevero voidaan periä  työkorvauksesta.

Rajoitetusti verovelvolliselle voidaan korvata verovapaasti matkakorvauksia Suomen yleisen käytännön mukaisesti. Verohallinto antaa vuosittain päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista sekä niiden maksamisen edellytyksistä.

Jos rajoitetusti verovelvollinen asuu EU/ETA-valtiossa tai muussa sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomella on sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta verotusasioissa, hän  voi vaatia ansiotulojensa verottamista lähdeveron sijaan progressiivisesti. Tällöin rajoitetusti verovelvollista verotetaan kuten Suomessa pysyvästi asuvia ja hänen ansiotulostaan pidätetään verokorttiin merkityn prosentin mukainen ennakonpidätys.

Progressiivista verotusta varten rajoitetusti verovelvollisen tulee hakea verotoimistosta verokortti ja toimitettava se ansiotulon maksajalle. Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja, mutta progressiivisen verotuksen turvaamiseksi veron määrä laskettaessa huomioidaan myös muualta saatu sellainen tulo, joka Suomessa verotettaisiin ansiotulona.

Lopullinen verotus toimitetaan kalenterivuosittain. Kuten Suomessa pysyvästi asuvat, myös rajoitetusti verovelvolliset saavat kalenterivuotta seuraavan kevään aikana esitäytetyn veroilmoituksen, josta ilmenee verotuksen perustana olevat tulot ja vähennykset sekä verotuksen tulos. Ilmoituksen saajan tulee tarkastaa ilmoituksen tiedot ja tarvittaessa palautettava korjattu veroilmoitus Verohallintoon.

Jos ulkomaisella työnantajalla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, työnantajan rajoitetusti verovelvolliselle  maksamaa palkkaa ei veroteta Suomessa sellaisena vuonna, mikäli

  1. henkilö oleskelee Suomessa verosopimuksesta riippuen kalenterivuoden tai perättäisen kahdentoista kuukauden aikana enintään 183 päivää ja

  2. henkilön verosopimuksen mukaisena asuinvaltiona säilyy vakinainen asuinvaltio.

 

Poikkeuksena tähän sääntöön on eräistä valtiosta tulevien rajoitetusti verovelvollisten vuokratyöntekijöiden palkkatulo. Jos vuokrattu työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, Suomi voi aina verottaa palkkatulon.

Jos ulkomaisella työnantajalla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, se ei ole velvollinen toimittamaan palkasta ennakonpidätystä Suomeen. Tällöin työntekijän tulee hakea verokorttia ja ennakkoveroa verotoimistosta. Ennakkoveron määräämiseksi henkilö tarvitsee suomalaisen henkilötunnuksen.

Verovelvollisuusasemasta löytyy lisätietoa:  

Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus >>

 
Tulorekisteri

Vuoden 2019 alusta alkaen tiedot maksetuista palkoista ilmoitetaan tulorekisteriin.

Suomalaisen työnantajan on ilmoitettava palkkatietoilmoituksella tietoja tulorekisteriin seuraavissa kansainvälisissä tilanteissa:
 

  • ulkomailla työskentelystä maksettu tulo (ulkomailla ja Suomessa asuvalle henkilölle)

  • ulkomailta Suomeen töihin tulevalle tulonsaajalle maksettu tulo Suomessa työskentelystä

  • ulkomaisen konserniyhtiön maksama palkka ulkomailla työskentelystä, kun suomalainen työnantaja on lähettänyt työntekijän ulkomaille ja tämä on vakuutettu Suomessa

  • ulkomaan työskentelystä sovittu vakuutuspalkka

  • Lisätiedot verohallintoa varten ulkomaantyöskentelystä (niin sanottu kuuden kuukauden sääntö) sekä pohjoismaisesta työskentelystä.

 

Ulkomailta Suomeen tulleelle työntekijälle Suomessa työskentelystä maksetut tulot ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella samoin kuin kotimaisen työntekijän tiedot. Palkanmaksutiedot on ilmoitettava sekä rajoitetusti verovelvollisille että yleisesti verovelvollisille tulonsaajille maksetuista palkoista. Tulorekisteriin ilmoitetaan maksetun palkan lisäksi tiedot luontaiseduista, palkkioista, työkorvauksista sekä muista ansioista. Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset ilmoitetaan tulorekisteriin. Myös vähäiset maksut on ilmoitettava, sillä euromääräistä alarajaa ei ole. Tiedot on ilmoitettava myös siinä tapauksessa, että tuloa ei veroteta Suomessa tai työntekijä ei ole vakuutettu Suomessa.

 

Ulkomailta Suomeen tulevan yleisesti verovelvollisen saamat tulot ilmoitetaan tulorekisteriin samalla tavalla kuin Suomessa asuvan saamat tulot.  Rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle maksetuista suorituksista on annettava ilmoitus riippumatta siitä, onko suorituksesta pitänyt periä lähdeveroa tai ennakonpidätystä taikka onko henkilö vakuutettu Suomessa. Ilmoitus on annettava myös korvauksesta, joka rajoitetusti verovelvolliselle on maksettu ulkomailla tehdystä työstä.

 

Tulotiedot on ilmoitettava tulorekisteriin kansainvälisissä työskentelytilanteissa aina, jos maksajalla on tiedonantovelvollisuus jollekin tulorekisteriä käyttävälle tiedon käyttäjälle. Esimerkiksi jos tulonsaaja on vakuutettu Suomessa, suorituksen maksajalla on tiedonantovelvollisuus tulorekisteriin työeläkelaitoksille ja muille sosiaalivakuuttajille. Tällöin ei ole merkitystä sillä, maksaako tulon ulkomainen vai kotimainen työnantaja tai missä työ tehdään.

 

Ilmoitusta tulorekisteriin ei kuitenkaan anneta, jos suomalainen yritys harjoittaa toisessa valtiossa liiketoimintaa kiinteässä toimipaikassa ja maksaa ulkomailla tehdystä työstä rajoitetusti verovelvolliselle työntekijälle palkkaa, joka rasittaa kiinteän toimipaikan tulosta. Ilmoitus on kuitenkin annettava, jos työntekijä on vakuutettu Suomessa.

 

Jos tulonsaajan vakuuttamisvelvollisuudessa tai verovelvollisuudessa tapahtuu muutos esimerkiksi peritty lähdevero muuttuu progressiviseksi verotukseksi, palkan maksajan on korjattava tulorekisteriin antamiaan tietoa.

Ulkomaiselle rajoitetusti verovelvolliselle

yritykselle maksettavat korvaukset

Yritystä pidetään rajoitetusti verovelvollisena, jos sitä ei ole perustettu Suomen lainsäädännön mukaan tai jos sen rekisteröity kotipaikka ei ole Suomi. Rajoitetusti verovelvolliselle yritykselle maksettu työkorvaus ilmoitetaan tulorekisteriin vain, jos tulosta on peritty lähdevero. Jos yritykselle maksettu suoritus on käyttökorvausta (rojaltia), se on aina ilmoitettava tulorekisteriin.

 

 

Käytännön ohjeita tulorekisteriin ilmoittamisesta:

 

  • Maksajan asiakastunniste: Suorituksen maksajan on ilmoitettava tiedot tulorekisteriin ensisijaisesti suomalaisella Y-tunnuksella tai henkilötunnuksella. Jos maksajalla ei ole Suomessa annettua asiakastunnistetta, tiedot ilmoitetaan ulkomaisella tunnisteella. Jos maksajalla on sekä suomalainen että ulkomainen tunniste, ilmoitetaan molemmat tunnisteet.
     

  • Tulonsaajan asiakastunniste: Tulonsaajan tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin ensisijaisesti suomalaisella henkilötunnuksella. Ulkomailla asuvasta henkilöstä on lisäksi annettava tieto ulkomaisesta vero- tai henkilötunnisteesta, jos maksajalla on tämä tieto. Jos tulonsaajalla on sekä suomalainen että ulkomainen tunniste, ilmoitetaan molemmat tunnisteet.

Jos tulonsaajalla ei ole suomalaista henkilötunnusta, hänestä on ilmoitettava nimi, syntymäaika, sukupuoli ja osoite. Rajoitetusti verovelvollisesta tulonsaajasta on aina ilmoitettava myös asuinvaltio, asuinvaltion verotunniste (TIN), jos tunniste on käytössä rajoitetusti verovelvollisen asuinvaltiossa, sekä yhteystiedot asuinvaltiossa.

 

  • Tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin euroina. Jos suoritus on maksettu muuna valuuttana, se on muunnettava euroiksi käyttäen maksupäivänä voimassaolevaa EKP:n viitekurssia (Suomen pankki > Valuuttakurssit).
     

  • Myös luontoisedut ja kustannusten korvaukset ilmoitetaan tulorekisteriin.
    Katso ohje >>

 

www.tulorekisteri.fi

 
Veronumero

Veronumero ja rakennusalan veronumerorekisteri

Jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä tulee olla kuvallinen tunnistekortti, josta käy ilmi henkilökohtainen veronumero, joka tulee olla rekisteröity rakennusalan veronumerorekisteriin. Tunnistekorttiin pitää olla merkitty myös henkilön nimi ja kuva, sekä onko kyseessä työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja eli ammatin- tai liikkeenharjoittaja. Myös työnantajan nimi ja y-tunnus ovat pakollista tietoa. Vaatimus koskee kaikkia yhteisiä työmaita.

 

Yhteinen työmaa on kyseessä silloin, kun työmaalla toimii yhtä aikaa tai peräkkäin useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja.

Tunnistekortin käyttövelvollisuus koskee kaikkia työmaalla työskenteleviä henkilöitä. Työskentelemisen ei tarvitse olla rakennustyötä. Kyseeseen voi tulla näin ollen esimerkiksi työmaalla työskentelevä vartija, siivooja tai suunnittelija. Tunnistekorttia ei kuitenkaan edellytetä tilanteissa, jossa kyse on tilapäisesti työmaalle tavaraa kuljettavasta henkilöstä tai kun yksityishenkilö rakentaa tai korjaa rakennusta yksityiskäyttöönsä.

Veronumeron saaminen edellyttää suomalaista henkilötunnusta. Ulkomaalaisen henkilön tulee itse hakeutua suomalaiseen väestötietojärjestelmään saadakseen henkilötunnuksen. Verohallinto voi kirjata henkilön väestötietojärjestelmään silloin, kun oleskelu Suomessa kestää alle 12 kuukautta. Muussa tapauksessa henkilötunnusta pitää hakea maistraatista ennen kuin veronumeroa voi hakea verotoimistolta.  

Veronumeroa haetaan käymällä henkilökohtaisesti Verohallinnon toimipisteessä. Kun kyseessä on EU/ETA-alueen kansalainen, tarvittavat asiakirjat ovat:

  1. Voimassa oleva passi tai Schengen-alueen virallinen henkilötodistus

  2. Todistus oleskeluoikeuden rekisteröinnistä, jos maahantulosta on kulunut yli kolme kuukautta (jos maahantulosta on alle kolme kuukautta, todistusta ei tarvita)

  3. Työsopimus tai kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista

Kun kyseessä on muun kuin EU/ETA-alueen kansalainen, tarvittavat asiakirjat ovat:

  1. Voimassa oleva passi

  2. Voimassa oleva työntekijän oleskelulupa tai muu työnteon mahdollistava oleskelulupa

  3. Työsopimus tai kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista
     

Veronumero ei itsessään vielä tarkoita, että henkilö olisi merkitty rakennusalan veronumerorekisteriin. Veronumerorekisteriin merkitsemistä on erikseen pyydettävä. Pyynnön voi tehdä työntekijä itse, hänen työnantajansa tai rakennustyömaan päätoteuttaja. Pyynnön voi tehdä sähköisesti, puhelimitse tai asioimalla Verohallinnon toimipisteessä.

 

Veronumerorekisterin tiedot ovat julkisia. Tämä tarkoittaa että, kuka tahansa voi tarkistaa rekisteristä henkilön etu- ja sukunimen sekä hänen veronumeronsa perusteella, onko henkilön tiedot merkitty veronumerorekisteriin.

 

Nämä ovat poimintoja

Ulkomaalaisen urakka –oppaasta, joka on julkaistu kesällä 2019.

Valvontavelvollisuus

Ensisijainen valvontavelvollisuus tunnistekortin käyttämisestä on laissa määrätty rakennustyömaata johtavalle tai valvovalle rakennuttajalle.

 

Fyysisen valvonnan ohella heidän tulee myös tekemissään sopimuksissa edellyttää sopimuskumppaneiltaan tunnisteen käyttöä.

 

Kukin työnantaja vastaa myös kortin käyttämisestä omien työntekijöidensä ja sopimuskumppaniensa osalta.

 

Myös työsuojeluviranomaiset valvovat tunnistekortin käyttöä.