kysy lisää meiltä:

VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT

Hanna Tarvainen
040 7511 166
hanna.tarvainen@yrittajat.fi

Osaamispiste
Tempo-hanke

  © Töissä täällä -kampanja 2019

Kielitaito - uhka, mahdollisuus vai todellisuus?

Miten kielitaito tai sen puute vaikuttaa nykypäivän työelämään Suomessa?

Haastattelimme aiheesta henkilöitä, jotka ovat nähneet vaikutukset vierestä.

 

Turun kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Sari Kanervo on ollut töissä kaupungilla jo pitkään, vaikka työnimike ja työtehtävät ovat vuosien varrella vaihdelleet. Maahanmuutto-teema on kuitenkin ollut vahvasti läsnä kaikissa työtehtävissä. Välillä työ on keskittynyt pakolaistaustaisten kotouttamiseen ja välillä työperäisen maahanmuuton haasteisiin. Nykypäivänä työelämä ja yhteiskunta on yhä enemmän kansainvälistynyt, joten kielitaidolla on suuri merkitys. Tutkimuksissa on todettu, että kansainvälisessä työelämässä pärjäävät parhaiten ihmiset, jotka oppivat paikallisen kielen, tuntevat paikallista yhteiskuntaa ja  kulttuuria sekä osoittavat kiinnostusta ymmärtää ja kunnioittaa paikallisia kollegoitaan. Tämä koskee niin suomalaista, joka menee ulkomaille töihin kuin Suomeen muuttanutta, Sari kertoo. Tärkeintä ei kuitenkaan ole puhuttu kieli, vaan kommunikaation onnistuminen. Joskus hyvään kommunikaatioon ei tarvita edes kieltä.

 

Kahdeksan kuukautta sitten Suomeen muuttanut Siyaad Ali on samoilla linjoilla kielitaidon tarpeellisuudesta. Hän kertoo, että suomen kielen opiskelu on haastavampaa kuin ruotsin kielen opiskelu. Hänen haaveenaan on tulla bussikuskiksi, ja mies tiedostaa, että kielitaitoa pitää olla tulevaisuudessa vähintään sen verran, että asiakaspalvelutilanteet onnistuvat sujuvasti. Kerran viikossa järjestettävät, ilmaiset suomen kielen kurssit ovatkin olleet iso apu. Mies myös painottaa uskalluksen tärkeyttä ja kehottaa ihmisiä rohkeasti puhumaan uutta kieltä, vaikka kaikki sanat eivät olisikaan kieliopillisesti täysin oikein.

 

Myös Anna mahdollisuus -hankkeen taustalla oleva Yusuf korostaa kielitaidon merkitystä Suomessa. Sen lisäksi hän korostaa oikeanlaisen oppimispolun rakentamista. Perinteinen aapinen on hyvä lähtökohta kielen opettelulle iästä huolimatta. Kun oppimispolku ja tulevaisuuden tavoitteet on saatu kartoitettua, on oppiminen mielekästä ja motivaatio kielitaidon saavuttamiseksi suurempi. Monimuotoinen opetustyyli olisi ihannetilanne, jolloin voitaisiin yhdistää työelämän ja koulutuksen hyödyt. Esimerkiksi työharjoittelun ja iltaopiskelun yhdistämisellä saadaan aikaan kaikkia osapuolia hyödyttävä ratkaisu, jossa työnantaja saa motivoituneen työntekijän ja harjoittelija saa jalkansa oven väliin sekä pääsee oppimaan kieltä arkikäytössä. Lisäksi työnantaja saa uutta kieliosaamista tiimiinsä ja voi näin ollen palvella laajempaa asiakaskuntaa heidän omalla kielellään.

 

Aivan yksinkertaisesti mitä enemmän kieliä osaa, sen parempi, Sari tiivistää asian.
 


#vainsisältöratkaisee

 

 

 

Jaa Facebookissa
Jaa Twitterissä
Please reload